Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) järjestää asiointipaikoissaan Oulussa, Haapajärvellä, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Raahessa ja Ylivieskassa infon Pohjois-Ruotsin työmarkkina- ja työpaikkatilanteesta ma 12.5. klo 14.30-16.00.

-Pohjois-Ruotsin alueen työmarkkinatilanne on suomalaisittain katsottuna hyvin erilainen. Alueella on kaivosteollisuutta, mikä näkyy sekä kaivosteollisuuden työvoimatarpeina että myös muiden toimialojen työvoimatarpeina. Alueelle haetaan myös urakoitsijoita erilaisilla urakkatarjouskilpailuilla toteuttamaan esimerkiksi rakennus-, kunnossapito- ja muita kohteita. Tämän vuoksi TE-toimisto tarjoaa tietoa Pohjois-Ruotsin työmarkkinatilanteesta ja työpaikoista, toteaa kehittämispäällikkö Jouni Korhonen.

Tilaisuudessa työmarkkina- ja työpaikkatilannetta esittelee Kurt Lind, joka työskentelee asiantuntijana Arbetsförmedlingenissä eli Ruotsin TE-hallinnossa Kiirunassa. Tilaisuus toteutetaan videoneuvottelulaitteiston välityksellä.

Infotilaisuudessa kiinnostuneet voivat kysellä ja keskustella Pohjois-Ruotsin alueen työmarkkinoihin liittyvistä asioista, työ- ja urakointimahdollisuuksien hakemisesta alueelta sekä yleisesti ruotsalaisiin työmarkkinoihin liittyvistä asioista.

-Ulkomailla hankittu työkokemus, kielitaito ja verkostot ovat aina työnantajien arvostamia. Verkostoja ehtii muodostua jo lyhyenkin työjakson aikana, sanoo Korhonen ja kannustaa työnhakijoita hankkimaan työkokemusta myös ulkomailta.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston verkkopalvelussa on kattava infopaketti otsikolla Töihin Ruotsiin osoitteessa http://toimistot.te-palvelut.fi/pohjois-pohjanmaa/toihin-ruotsiin ja Töihin Norjaan osoitteessa http://toimistot.te-palvelut.fi/pohjois-pohjanmaa/toihin-norjaan. Lisää tietoa työskentelystä ulkomailla löytyy myös TE-toimiston eurooppalaisen työnvälityksen eli Eures-palveluiden verkkopalvelusta osoitteesta http://eures.europa.eu/.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston yhtenä erikoistumistehtävänä on kansainvälinen työnvälitys. Tähän liittyen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto järjestää myös jatkossa mm. infoja työskentelystä ulkomailla. Seuraavat infot Norjan ja Ruotsin työmarkkina- ja työpaikkatilanteista ovat suunnitteilla syksyksi 2014.

Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Jouni Korhonen, p. 0295 056 627
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston asiointipaikkojen yhteystiedot löydät osoitteesta http://toimistot.te-palvelut.fi/pohjois-pohjanmaa/yhteystiedot.

Sata tekoa Oulusta –lista täydentyy teolla, joka on osoitus siitä, että hyväntahtoisia ihmisiä on olemassa ja että toisen ihmisen auttamisesta on oikeasti apua. Satunnainen ohikulkija Jaakko Hietamäki pelasti ensiavullaan lenkkipolulla sydäninfarktin saaneen Juha Aholan hengen 2.4.2014. Teko 61 myönnetään Jaakko Hietamäelle esimerkillisestä toiminnasta, jossa hän auttoi avun tarvitsijaa.

34-vuotias Ahola oli saanut juoksulenkillä sairaskohtauksen ja paikalle osunut ohikulkija Hietamäki antoi Aholalle ensiapua, kunnes ambulanssit ja Sepe-helikopteri saapuivat paikalle. Muitakin auttajia pysähtyi paikalle. Ahola kiidätettiin sairaalaan, jossa hän joutui leikkauspöydälle.

Juha Ahola halusi esittää kiitoksensa ja etsi pelastajaansa Facebookin kautta. Ilmoitusta oli muutamassa tunnissa jaettu huikeat lähes 6 000 kertaa. Hietamäki ottikin Aholaan pian yhteyttä ja he sopivat tapaamisesta. Hietamäki oli helpottunut saadessaan tietää, että Ahola selvisi infarktista ja on jo toipumassa siitä.

Tämä teko on osoitus esimerkillisestä ja sankarillisesta toiminnasta toisen ihmisen hengen pelastamiseksi. On ilo huomata, että auttamisen tahtoa ja toisesta välittämistä vielä löytyy. Hyviä asioida saadaan aikaan, kun huomioidaan kanssaihmiset ja autetaan apua tarvitsevaa.

Lisätiedot:
Hanna Mattila (hanna.mattila@businessoulu.com) 0407173588

BusinessOulu muuttaa uusiin tiloihin kesäkuussa. Muuton myötä BusinessOulussa päästään hajallaan eri puolilla kaupunkia olevista työpisteistä yhtenäiseen työyhteisöön.

Muutto Peltolaan lähelle Kontinkaan OuluHealthin terveys- ja hyvinvointialan yritysten ekosysteemiä ja sijainti moottoritien varressa parantaa BusinessOulun edellytyksiä palvella asiakasyrityksiä aikaisempaa paremmin. Pieni palvelupiste jää Kiimingin keskustaan. Samaan työyhteisöön muuttavat myös Uusyrityskeskuksen työntekijä ja Kaato ry:n hanketyöntekijät.

Uudet käynti- ja postiosoitteet otetaan käyttöön 4. kesäkuuta alkaen. Postiosoite on jatkossa kaikilla PL 22, 90015 Oulun kaupunki ja käyntiosoite muuttuu Peltolan kaupunginosaan osoitteeseen Yrttipellontie 6, 5. krs. 90230 Oulu. Muutto tapahtuu kesäkuun ensimmäisellä viikolla 2.-4.6.2014 (viikko23).

Valtakunnallisen YVI-hankkeen järjestämässä Verraton verkosto 2014 -kilpailussa palkitaan parhaita yrittäjyyskasvatusta toteuttavia verkostoja. Voitto on jaettu kahden osallistujan, Hämeenlinnan lyseon lukion luovan yrittäjyyden verkoston sekä Oulun yrittäjyyskasvatusverkoston kesken.

Kunniamaininnan kilpailussa saivat Uudenkaupungin lukion sekä viitasaarelaisen Haapaniemen alakoulun verkostot. Kaikkiaan kilpailuun osallistui kaksitoista verkostoa, joista kymmenen edustaa suomalaista yrittäjyyskasvatuksen toteutusta opetuksen ja koulutuksen eri tasoilla. Kokeiluluontoisesti myös kansainvälisesti levitettyyn kilpailuun saatiin osallistujat myös Sheffieldistä Englannista ja Asturiaksesta Espanjasta.

Kilpailun neljä kärkiverkoston keskuudessa yrittäjyyskasvatus ja työelämäyhteistyö on liitetty luontevaksi osaksi oppilaitoksen ja jopa koko alueen toimintaa. Voittajaverkostot erottuivat lisäksi toiminnan erityisen monipuolisuuden ja kattavuuden ansiosta. Kilpailun arviointiraadin jäsen, opetusneuvos Jussi Pihkala opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo kilpailutöiden osoittavan, että yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa on edistytty huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. "Kaikki kilpailutyöt ovat omalla tavallaan erinomaisia ja myös keskenään erilaisia - eri tahoilla tapahtuu paljon."

Pihkala kertoo, että monet verkostojen toimintamalleista ovat monistettavissa myös muihin oppilaitoksiin ja opetuksen tarpeisiin sekä alueelliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Oulun verkostossa yrittäjyyskasvatusta on viety onnistuneesti strategioiden tasolle, ja Haapaniemen alakoulussa työelämäyhteistyötä hyödynnetään oppilaiden perustaitojen - monilukutaidon - vahvistamisessa. Hämeenlinnan ja Uudenkaupungin esimerkit taas osoittavat, että yrittäjyysvalmiuksia tukevat kurssit sopivat oivallisesti myös lukio-opintoihin. Alueellisilla tukiverkostoilla on suuri merkitys, Pihkala toteaa. "Yrittäjyyskasvatuksessa tarvitaan vertaistukea muilta opettajilta ja kasvattajilta - tarvitaan tahoja, jotka sparraavat."

Verraton verkosto -kilpailun raatiin kuuluivat Jussi Pihkalan lisäksi koordinaattori Kaisa Kopisto Helsingin yliopiston Koulu kaikkialla -hankkeesta, asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista sekä toimitusjohtaja Minna Valtari Someco Oy:stä. Voittajat palkitaan Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän (EDE) iltatilaisuudessa Turussa 4.6.

Kilpailuun osallistuneiden verkostojen esittelyt löytyvät osoitteessa www.yvi.fi/verratonverkosto2014

Lisätiedot:

Laura Yöntilä, YVI-hanke, laura.yontila@utu.fi, puh. 044 588 6475

YVI-hanke (www.yvi.fi)

YVI-hanke on Turun yliopiston Turun normaalikoulun koordinoima valtakunnallinen hanke, joka edistää yrittäjyyskasvatusta erityisesti opettajankoulutuksessa. Syksyllä 2014 päättyvässä nelivuotisessa hankkeessa on ollut yli kolmekymmentä kumppania ympäri Suomen. Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii ESR / Opetushallitus. Lisäksi hanketta rahoittavat Kehittämiskeskus Opinkirjo, Turun Seudun Kehittämiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Liikesivistysrahasto. YVI on Euroopan komission ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Best Practice -hanke (v. 2011). Hanke on saanut presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen ja kiitokset keväällä 2013.

YVI-hankkeen verkostokilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2013 nimellä Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Tällöin voittajaksi valittiin seitsemän kilpailijan joukosta Keski-Suomen Ehjä Polku -verkosto.

Älykkäisiin valaistusratkaisuihin keskittyvä Greenled on palkittu Kauppalehden Pohjois-Suomen Kasvajat-palkinnolla.

Älykkäisiin valaistusratkaisuihin keskittyvällä Greenledillä on vauhti päällä. Led-tekniikkaan pohjautuvat valaistusmarkkinat kasvavat maailmassa nopeasti ja oululaisyritys haluaa napata tästä kasvusta siivun.

"Me aiomme kasvaa markkinoita nopeammin ja se merkitsee, että meidän pitää vähintäänkin tuplata liikevaihtomme vuosittain", sanoo toimitusjohtaja Mikko Aaltonen.

Greenled vastaanotti eilen Kauppalehden Pohjois-Suomen parhaan kasvuyrityksen palkinnon.

Oululaisyritys on yltänyt kolmen viime vuoden aikana lähes 100 prosentin annualisoituun kasvuun ja Aaltonen uskoo tahdin vain kiihtyvän lähivuosien aikana.

Valaistus yhdeltä luukulta

Greenledin idea sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun kolme kaverusta - sähköasentaja, elektroniikka-asiantuntija ja liikemies - miettivät miten erilaisten toimitilojen valaistuksen voisi ratkaista nykyistä järkevämmin. He päättelivät, että yritykset voisivat säästää tuntuvasti sekä rahaa että ympäristöä, mikäli valaistus järjestettäisiin järkevästi.

Syntyi liikeidea yrityksestä, josta saisi kaiken valaistukseen liittyvän yhdeltä luukulta. Seuraavana vuonna perustettiin Greenled. Se ryhtyi tarjoamaan asiakkaalle kokonaispakettia, johon kuului itse valaisinten ohella valaistuksen suunnittelu, asennus ja ylläpito sekä kaiken lisäksi myös rahoitus. Kertainvestoinnin sijaan tarjottiin mahdollisuutta maksaa uudisrakennuksen tai saneerauskohteen valaistusratkaisu kuukausierissä vaikkapa energialaskusta säästyneillä rahoilla.

Uudenlainen toimintamalli nappasi markkinoilla ja Greenled sai nopeasti asiakkaita ja hyviä referenssiprojekteja.

Tuotanto Kiinasta Suomeen

Aluksi Greenled käytti projekteihinsa ulkomailta tuotuja vakiovalaisimia, mutta pian päädyttiin siihen, että parempiin tuloksiin päästäisiin itse suunnittelemilla valaisimilla, jotka on tehty alusta alkaen led-tekniikan ehdoilla.

Ensimmäiset omat tuotteet, jotka valmistutettiin kauko-idässä, tulivat markkinoille 2012.

"Viime vuonna päätimme siirtää myös tuotannon Suomeen ja nyt kaikki tuotteemme valmistetaan Oulunsalossa ja Joensuussa kotimaisten sopimusvalmistajiemme tehtaissa", Aaltonen kertoo.

Hänen mukaansa tuotannon siirtäminen kotimaahan aiheutti kustannuksia, mutta parantunut laatu ja joustavuus kompensoivat nopeasti taloudelliset rasitteet.

"Me olemme erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Pidämme arvokkaana sitä, että valmistukseen kuluvat rahat jäävät Suomeen. Hyvän laadun lisäksi me olemme saaneet toimintaamme lisää ketteryyttä, kun tuotesuunnittelu ja tuotanto ovat lähellä toisiaan", Aaltonen selvittää.

Made in Finland on Aaltosen mukaan myös vahva valtti vientimarkkinoilla, jonne Greenled aikoo panostaa voimakkaasti. Jo tänä vuonna käynnistetään myynti lähimarkkinoille Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle. Myös Lähi-Itään rakennetaan kumppanivetoista myyntiorganisaatiota.

"Me tähtäämme globaaleihin asiakkuuksiin ja uskon, että kolmen vuoden kuluessa vienti ohittaa kotimaan myynnin".

Nopeasti maailmalle

Led-markkinat kasvavat maailmalla nopeasti, eikä kansainvälistymisen kanssa kannata viivytellä.

"Meidän pitää kasvaa nopeasti ja pysyä kehityksen kärjessä. Uusia ratkaisuja ja tuotteita kehitetään koko ajan, joten tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetään yli 10 prosenttia liikevaihdosta. Markkinoinnissa keskitymme edistämään asiakkaidemme liiketoimintaa."

Yrityksen tuotekehityksen uusin tulos on Alfa Smart -valaisin, josta Aaltonen odottaa hittiä. Valaisin on varustettu läsnäolo- ja päivänvalotunnistuksella sekä älykkyydellä, joka tarkkailee ympäristöään ja opettaa itseään valaisemaan mahdollisimman älykkäästi.

"Tämä on yksi kaikkien aikojen taloudellisimmista valaisimista", Aaltonen kehuu.

Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeet kevään Kasvajat tilaisuuksiin löytyvät tästä linkistä: http://www.kauppalehti.fi/kutsu/Kasvajat2014/

-Kauppalehti.fi

Suomen ja Kazakstanin välinen yhteistyö talouden saralla konkretisoitui entisestään Finnish Business Hubin eli Suomi-talon virallisissa avajaisissa Astanassa 21.5.2014. Suomi-talo on BusinessOulun ja Oulun kaupungin perustama liike-elämän keskus, joka keskittyy yhteyksien luomiseen suomalaisten ja kazakstanilaisten yritysten välille. Tarkoituksena on helpottaa suomalaisten yritysten pääsyä Kazakstanin markkinoille ja kazakstanilaisten yritysten pääsyä Suomen markkinoille.

BusinessOulun edustajat johtaja Juha Ala-Mursula, Johtokunnan puheenjohtaja Eero Halonen ja asiantuntija Petri Karinen yhdessä Suomi-talon johtajan Mankeyevin ja Suomen Kazakstanin suurlähettilään Räisäsen kanssa Suomi-talon avajaisissa.

http://www.finland.org.kz/public/default.aspx?contentid=306667&nodeid=42501&culture=fi-FI

Suomi-talo toimii jo Norjan Tromssassa

Tiistaina tammikuun 21. päivä avattiin myös Tromssan Suomi-talo, jota seuraa syksyllä 2014 avattava Arctic Airlink Oulu-Luulaja-Tromssa lentoreitti. BusinessOulun Pohjoisen ohjelman tavoitteena on auttaa ja parantaa Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen kasvavan yhteistyön, viennin ja investointien, koulutuksen ja tutkimuksen, työssäkäynnin, kulttuuri- ja tapahtumamatkailun, turismin ja businessmahdollisuuksien toimintaedellytyksiä.

Sata tekoa Oulusta –lista täydentyy maininnalla numero 62, jonka saa Oulun murteen ymmärtämisopas. Oulun murteen ymmärtämisopas on Facebook-ryhmä, joka on perustettu Oulun murteen ymmärtämiseksi. Sata tekoa Oulusta –valintaraati toteaa, että Facebook-ryhmä on hienosti pitänyt yllä Oulun murretta ja sen eri vivahteiden ymmärrystä. Lisäksi kotiseuturakkaus ja -ylpeys esiintyy ryhmän keskinäisissä viesteissä suvaitsevana, iloisena ja monipuolisena.

Oulun murteen ymmärtämisopas –ryhmän takana on avojalakanen oululainen freelancer-toimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Minna Peltola. Ryhmässä on tällä hetkellä lähes 10 000 jäsentä, jotka keskustelevat Oulun murteesta pilke silmäkulmassa, yhteisöllisesti ja uutta oppien.

Sivulle kerätään kielikukkasia, väärinymmärryksiä, sanaselityksiä, taivutusvirheitä ja muita oululaisia juttuja, joille ryhmän jäsenet voivat hyväntahtoisesti nauraa ja oppia ymmärtämään.

Facebook-ryhmä löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/173499293448/?fref=ts

Duunaamo ja KAATO ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena laajentaa oulunseudun ICT-alan yrityskenttää. Yhteistyön avulla saavutetaan kattava ja tosiaikainen kuva oululaisten ICT-osaajien osaamisalueista.

Duunaamo on menestyksekkäästi tarjonnut näyteikkunan oululaiselle osaamiselle jo usean vuoden ajan. Tämän osaajaporttaalin avulla KAATO haluaa esitellä vahvaa paikallista ICT-ekosysteemiä. ”Kun käymme neuvotteluja ulkomaisten yritysten kanssa heidän laajentumisestaan Ouluun, olemme huomanneet nimettömät ansioluettelot vakuuttavaksi markkinointikeinoksi”, toteaa KAADON toiminnanjohtaja Arto Pussinen. ”On uskottavampaa esitellä kymmenen huippuosaajan ansioluettelot kuin todeta epämääräisesti osaajia olevan satoja.”

”Kaikki Duunaamon nykyiset ominaisuudet säilyvät, mutta KAADON toiveesta on muutamia toiminallisuuksia lisätty ja samalla käytettävyyttä hiottu”, huomauttaa Duunaamosta vastaava Puhatar Veera Immonen Yritystakomolta. Lisätyistä ominaisuuksista tärkein on käyttäjän mahdollisuus jättää oma ansioluettelonsa ilman aktiivista työnhakua. Näin KAATO voi hakea tietokannasta esimerkiksi Java-osaajien lukumäärän. Ansioluettelot esitellään aina nimettöminä ja mikäli yritys kiinnostuu osaajasta, KAATO ottaa häneen yhteyttä. Henkilötietoja ei koskaan luovuteta eteenpäin ilman asianosaisen lupaa.

”Toivomme, että mahdollisimman moni ICT-alan taitaja lisäisi osaamisensa Duunaamoon, jotta oulunseudun osaamiselle saadaan yhtenäinen näkymä”, kehoittaa Pussinen.

Duunaamo.fi – jotta työ ja osaaminen kohtaavat. Duunaamo.fi -palvelu vastaa sekä työnantajien että vapaana olevien osaajien kohtaamistarpeisiin. Palveluun on rekisteröitynyt jo yli 1000 osajaa ja yli 150 yritystä. Palvelun tiimoilta järjestetyissä MatchMaking –tilaisuuksissa on käynyt yli 2000 osajaa ja kymmeniä rekrytoivia yrityksiä. Palvelu löytyy osoitteesta www.duunaamo.fi.

KAATO on julkisrahoitteinen, Suomen Tietoteollisuuden Tuki ry:n kansallinen hanke, jonka päämääränä on edistää ICT-alan työllisyyttä hankkimalla ulkomaisia investointeja Suomeen. Lisätietoja hankkeen kotisivuilta www.kaato.org

Oulun Yritystakomon toiminnan rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, Euroopan aluekehitysrahasto ja BusinessOulu.

Lisätietoja

Arto Pussinen
KAATO, Suomen Tietoteollisuuden Tuki ry
arto.pussinen@kaato.org
puh. 050 556 8320

Veera Immonen
Duunaamo, Oulun Yritystakomo Oy
veera.immonen@yritystakomo.fi
puh. 050 414 6574

Yritys- ja työelämäyhteistyö on yhä tärkeämpi osa oppilaitosten toimintaa. Turun normaalikoulun koordinoiman yrittäjyyskasvatushankkeen (YVI) kilpailussa palkittiin parhaita yrittäjyyskasvatusta tukevia verkostoja. Palkinnot jaettiin Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän iltatilaisuudessa 4.6.

Kuvassa vasemmalta YVI-hankkeen projektipäällikkö Jaana Seikkula-Leino sekä Oulun yrittäjyyskasvatusverkoston edustajat Helena Vikstedt (BusinessOulu) ja Satu Kaattari (Taloudellinen tiedotustoimisto).

YVI-hanke on Turun yliopistoon kuuluvan Turun normaalikoulun koordinoima valtakunnallinen hanke, joka edistää yrittäjyyskasvatusta erityisesti opettajankoulutuksessa. Syksyllä 2014

päättyvässä nelivuotisessa hankkeessa on ollut yli 30 kumppania ympäri Suomen. Keväällä 2014 hanke järjesti Verraton verkosto -kilpailun, jonka ykkössijat jaettiin 4.6. kahden osallistujan, Hämeenlinnan lyseon lukion verkoston ja Oulun yrittäjyyskasvatusverkoston, kesken. Kunniamaininnan saivat Uudenkaupungin lukion ja viitasaarelaisen Haapaniemen alakoulun verkostot.

– Kilpailun suosio oli meille järjestäjille mieluinen yllätys. Kymmenen kotimaisen verkoston lisäksi kilpailuun osallistuivat verkostot Sheffieldistä ja Asturiaksesta. Kilpailu antoi tärkeää tietoa siitä, miten monin eri tavoin yrittäjyyskasvatusta voidaan käytännössä toteuttaa, YVI-hankkeen projektipäällikkö Jaana Seikkula-Leino kertoo.

Yrittäjyyskasvatus ottanut aimo askeleen eteenpäin

Kilpailun arviointiraadin jäsen, opetusneuvos Jussi Pihkala opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo kilpailutöiden osoittavan, että yrittäjyyskasvatuksessa on edistytty huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Pihkalan mukaan alueellisilla tukiverkostoilla on suuri merkitys.

– Yrittäjyyskasvatuksessa tarvitaan vertaistukea muilta opettajilta ja kasvattajilta – tarvitaan tahoja, jotka sparraavat.

Voittajaverkostoista Oulussa yrittäjyyskasvatusta on viety onnistuneesti strategioiden tasolle, ja Haapaniemen alakoulussa työelämäyhteistyötä hyödynnetään oppilaiden monilukutaidon vahvistamisessa. Hämeenlinnan ja Uudenkaupungin esimerkit osoittavat, että yrittäjyysvalmiuksia tukevat kurssit sopivat hyvin myös lukio-opintoihin.

Kilpailuin tuomaroineeseen raatiin kuuluivat Jussi Pihkalan lisäksi koordinaattori Kaisa Kopisto Helsingin yliopistosta, asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja toimitusjohtaja Minna Valtari Someco Oy:stä.

Kilpailuun osallistuneiden verkostojen esittelyt: www.yvi.fi/verratonverkosto2014

Katso video: Verraton verkosto 2014: Oulun yrittäjyyskasvatusverkosto
http://www.youtube.com/watch?v=eiW0zPQL_94&feature=em-share_video_user

Lähde: www.utu.fi
Kuva: Mirva Jalo

Oulussa superviikko, 9.-15.6.2014
Asiantuntijat kohtaavat eri alojen kokouksissa ja konferensseissa!

EXARC: The VII Conference of OpenArch, 7.-11.6., Kierikkikeskus
The conference will introduce the archaeology of the region and then focus on the value of the experimental approach to studying and presenting the past.
http://openarch.eu/meetings/conference-dialogue-science-oulu-fi

6th International open ubiquitous city seminar 2014, 9.6., Oulu City Library
The seminar features distinguished international experts addressing various themes in ubiquitous computing and urban informatics. The seminar also provides a status report of the Open UBI Oulu civic laboratory.
http://www.ubioulu.fi/en/6th-Open-Ubiquitous-City-Seminar-2014

Nightless Night- OuluHealth ecosystem meeting OuluHealth, 11.6., POHTO
The summit will provide you with the opportunity to discuss connected health issues with members of ecosystems from several countries, represented through the networks of the Future Health program of Finland and European Connected Health Alliance.
http://oulu.com/en/nightless-night/

Midnight Pitch Fest, 12.-13.6., Nallikari
The most cool 2-day pitching event will take place in Nallikari, Oulu. Th efestival that brings the brightest startups and startuppers and sharpest audiences together. The entrepreneurs that are welcomed to pitch may present any business sector.
http://www.pitchfestoulu.com/

Näkövammaisten Kesäpäivät Oulussa, 13.–15.6., Radisson Blue Oulu

Conference on Epidemiological Birth Cohort Studies, 12.-13.6., Kastelli Research Center Auditorium
http://www.oulu.fi/nfbc/node/24058

ARea 14 - Future City as Open Mixed Reality Space, 13.6., OAMK, Break Sokos Hotel Eden
Come and see how Augmented Reality and its near technologies function as a part of the everyday life, marketing, tourism, the operations of museums and libraries, in welfare services and as a tool for learning.
http://www.areaevent.fi/

Medialähetyspäivät, 14.–15.6., Tuomiokirkko ja Keskustan seurakuntatalo
Medialähetyspäivät on Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) kesäjuhla, tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Tervetuloa Ouluun!

Venäjän businesstv – kanava (22,6 milj. katsojaa) -RBC TV tutustui Pohjoisen Skandinavian pääkaupungin Oulun yrityksiin 12.-13.6.2014

Ryhmä vieraili Nightless Night konferenssissa Pohtossa. Päivän aikana vieraat tapasivat kaupunginjohtaja Matti Pennasen, yliopiston rehtorin Lauri Lajusen ja Oulu Business Schoolin Veikko Seppäsen. Business Kitchenillä mediaryhmä tutustui startup -yrityksiin. Yritysvierailuluilla ryhmä sai kuulla mm. Polar Electron uunituoreista tuotteista, Honkamajojen hankkeista Venäjällä ja luksusbrändi Balmuir Oy:n uusista avauksista Moskovassa. Lopuksi toimittajat saivat nauttia Sokeri-Jussin Kievarissa paikallisen keittiön antimista. Terassilla tunnelma oli rento ilman suosiessa vierailua.

Torstaina 12.6.ryhmä tutustui startup -yrityksiin Mid Night Pitch Festissä Nalikarissa.

Oululainen yritys SCATMAN Oy on testannut kehittämäänsä mobiili- ja web-palveluaan Raahen öljyonnettomuuden puhdistustöissä yhdessä WWF:n kanssa.

SCATMAN Oy on kehittänyt sähköisen tiedonkeruusovelluksen tukemaan maailmalla yleisesti öljynonnettomuuden tuhojen kartoituksessa käytettyä SCAT-menetelmää. Sovellus koostuu mobiilisovelluksesta, johon kerätään tietoja onnettomuusalueen vahingoista normaalilla älypuhelimella tai tabletilla. Sovellus liittää kerättyyn tietoon automaattisesti paikkakoordinaatit puhelimen GPS-tiedoista ja mahdolliset puhelimella otetut kuvat tai videot. Sovelluksen toinen osa koostuu web-palvelusta, johon tiedot siirretään automaattisesti matkapuhelin verkon kautta, ja jossa ne visualisoidaan suoraan karttapohjalle graafisin symbolein. Yleisesti SCAT-menetelmää on tähän saakka tehty vain paperilomakkeilla, joista tieto on siirretty käsin edelleen onnettomuuden johtamisjärjestelmiin.

Raahen kenttätestaukset vahvistivat edelleen SCATMAN -työkalujen tarjoamia hyötyjä. Oikein käytettynä sähköinen kartoitus tehostaa huomattavasti öljyonnettomuuden hoitoa. Mobiililaitteilla tieto onnettomuusalueelta voidaan kerätä nopeasti ja luotettavasti, ja siirtää se nopeammin komentokeskukseen, jossa päätöksen torjuntatöistä voidaan tehdä heti kerätyn tiedon perusteella ja näin kohdistaa torjuntatyöt oikeisiin kohteisiin oikeassa järjestyksessä. Sovelluksen avulla voidaan seurata myös torjuntatyön etenemistä ja tuloksia vertaamalla tietoja ja kuvia saastuneista paikoista ennen ja jälkeen puhdistustöiden.

”Raahen onnettomuuden tarjoama kenttätestausmahdollisuus tarjosi meille tärkeää tietoa työkalujemme toimintavarmuudesta ja mahdollisista jatkokehitystarpeista”, kertoo SCATMAN Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kerttula. ”Verrattuna perinteiseen kynä-paperi -kartoitukseen, jossa tiedot pitää vielä erikseen siirtää paperilta tietokoneille ja palvelimille, mobiililaitteilla tapahtuva tiedonkeräys ja -siirto suoraan web-palveluun on selvästi nopeampi ja luotettavampi ratkaisu. Maksimaalinen hyöty SCATMANin tyyppisestä ratkaisusta saadaan etenkin, kun kriittiset ranta-alueet kartoitetaan jo etukäteen web-palveluun, ja näillä rannoilla harjoitellaan onnettomuustilanteita etukäteen.”

Raahen testaustulokset ja testeihin liittyvä kuvamateriaali, mm. lintukuvineen, on katsottavissa osoitteessa http://raahe2014.scatman.fi.

Lisätietoja:

SCATMAN Oy:

Mikko Kerttula, Toimitusjohtaja, mikko[at]scatman.fi, p. 040 730 0219

SCATMAN

SCATMAN kehittää ja myy mobiili- ja web-teknologiaan perustuvia sähköisiä tiedonkeruutyökaluja ja niihin liittyviä palveluja etenkin ympäristön ja muiden luontoon liittyvien ilmiöiden kartoituksiin. Yrityksen ratkaisuja hyödynnetään myös teollisuudessa, esim. kentällä tapahtuvassa huollossa ja laiteasennuksissa. SCATMANin tuotteiden avulla voidaan säästää merkittävästi aikaa ja resursseja kentällä tapahtuvan työn suorituksessa. Yrityksen kohteena ovat kansainväliset markkinat. Lisätietoja yrityksestä osoitteesta www.scatman.fi.

Tavaramerkit

Kaikki tässä lehdistötiedotteessa mainitut yritys- tai tuotenimet saattavat olla kyseessä olevien yritysten tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Oulun seudun yritykset ovat keränneet pääomasijoituksia businessenkeli- ja VC-rahoituksena lähimenneisyydessä yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, arvioivat BusinessOulun päätoimialojen asiakkuuspäälliköt alustavan seurannan perusteella.

Uusia sijoituksia odotetaan lähiaikoina lisää, kunhan Nallikarissa parhaillaan päättymässä olevan Midnight Pitch Festin tuloksista saadaan tietoja julkisuuteen.

Mukana arviossa ovat pienten ICT- yhtiöiden lisäksi cleantech-, medtech- ja bioalat sekä luovien alojen peliyhtiöt. Kyseessä on julkisuuteen tuulleiden rahoituspäätösten yhteenveto.

Oulun työllisyyden merkittävän paranemisen näkökulmasta tätä nopeaan kasvuun tähtäävää kohtalaisen suuririskistä businessenkeli- ja VC-rahoitusta tulisi saada alueelle kymmenkertaisesti nykyisestä enemmän. Yleisesti arvioidaan, että 100 miljoonaa euroa tätä rahoitusmuotoa työllistää 1000 henkeä.

Sata tekoa Oulusta –tunnustuksen numero 63 saa Oulun yliopiston konenäön tutkimus. Valintaraati toteaa, että Oulun yliopiston konenäön tutkimus on kansainvälisesti tunnettua, ja tutkimustulokset ovat houkutelleet Ouluun alan osaajia eri puolilta maailmaa. Näin tutkimus on osaltaan myös kansainvälistänyt Oulua.

Konenäkö on ihmisen näköaistin jäljittelemistä tietokonelaskennan avulla. Muun muassa Kinect-pelisensori, kameroiden hymyntunnistus ja pullonpalautusautomaatti perustuvat konenäköön. Konenäöllä tarkoitetaan kamerapohjaista automaattista kuva-analyysia.
Kameran antamasta kuvatiedosta, onpa se sitten still-kuvaa tai videota, voidaan havaita ja tunnistaa esineitä, asioita, tekstuuria eli kuvan pintarakennetta tai näkymässä olevia ihmisiä ja heidän liikkumistaan.

Konenäön tutkimus edustaa Oulun yliopiston huippututkimusta. Se sai korkeimman mahdollisen arvosanan yliopiston tuoreessa tutkimuksen kokonaisarvioinnissa RAE:ssa. Konenäön tutkimuskeskuksen tutkijat julkaisevat tuloksensa alan parhailla foorumeilla ja matkustavat säännöllisesti maailmalla esittelemässä tuloksiaan. He toimivat omalta osaltaan Oulu-lähettiläinä. Konenäön tutkimuskeskus saa jatkuvasti kyselyjä uusista yhteistyömahdollisuuksista ja sen avoimiin työpaikkoihin on paljon hakijoita.

Pari vuotta sitten oululaiset konenäkötutkijat onnistuivat ensimmäisinä maailmassa tunnistamaan videolta automaattisesti ihmisen tahattomia mikroilmeitä, joita ihmisten on erittäin vaikea tunnistaa toisistaan. Mikroilmeet ilmentävät todellisia tunteita, jotka halutaan piilottaa.

Oulun yliopiston konenäön tutkimuskeskukseen on saapunut viimeisen viiden vuoden aikana yli 30 tutkijaa ulkomailta, erityisen paljon Kiinasta. Monet heistä ovat asettuneet Ouluun, osa perheineen. He viihtyvät Oulussa paitsi työn, myös puhtaan luonnon ja toimivan yhteiskunnan vuoksi.

Vaikuttavan perustutkimuksen lisäksi oululaisia konenäkömenetelmiä on hyödynnetty myös kaupallisesti, esimerkiksi mobiililaitteissa ja online-tunnistautumisessa.

Lisätiedot:
Oulun yliopiston Konenäön tutkimuskeskuksen johtaja, professori Matti Pietikäinen, puh. 0294 482782, www.cse.oulu.fi/CMV

Ericssonin tuore Mobility Report -tutkimus ennustaa nyt ensimmäistä kertaa, että erilaisten mobiiliverkkoon kytkettyjen laitteiden (M2M) määrä kolmin- tai nelinkertaistuu nykyisestä 200 miljoonasta vuoteen 2019 mennessä. Tällä hetkellä suurin osa laitteista on kytketty mobiiliverkkoon GSM-yhteyden avulla, mutta jo vuonna 2016 enemmistö laitteista on verkossa 3G/4G-teknologian avulla.

“Mobiiliyhteydellä verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa ja samalla niissä toimivien palveluiden ja sovellusten laatu vaatii yhä enemmän mobiiliyhteyksien nopeudelta ja laadulta. Vuonna 2019 jo 20 prosenttia M2M-laitteista toimii mobiililaajakaistayhteyksien avulla. Erilaiset uudet M2M-sovellukset ovatkin 5G-verkkojen kehityksessä avainasemassa”, sanoo Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka.

Myös video kasvattaa mobiililiikennettä, sillä vuonna 2019 yli puolet kaikesta mobiilidatasta on videota.

Vuonna 2015 mobiililiittymiä on jo enemmän kuin ihmisiä

Mobiililiittymien määrä ylittää seuraavan vuoden aikana maapallon väestömäärän. Mobiililiittymien määrä on kasvanut seitsemän prosenttia vuodessa, ja pelkästään tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana niiden määrä on kasvanut 120 miljoonalla 6,8 miljardiin. Myös mobiililaajakaistaliittymien määrä kasvaa, ja niiden määrän ennustetaan ylittävän 7,6 miljardia vuoden 2019 loppuun mennessä. Tällöin yli 80 prosenttia kaikista mobiililiittymistä on laajakaistaliittymiä.

Vuonna 2016 älypuhelimia enemmän kuin peruspuhelimia

Älypuhelinten määrä ylittää peruskännyköiden määrän vuonna 2016. Vuoteen 2019 mennessä älypuhelinliittymiä ennustetaan olevan jo 5,6 miljardia. Euroopassa älypuhelinliittymien määrän ennustetaan olevan noin 765 miljoonaa vuonna 2019, mikä on enemmän kuin Euroopan väkimäärä. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana myydyistä puhelimista 65 prosenttia oli älypuhelimia.

Suomessa älypuhelinkehitys kulkee globaalia keskiarvoa nopeammin; hiljattain julkistetussa Aalto-yliopiston tutkimuksessa (Mobile Handset Population in Finland 2005-2013) todettiin älypuhelinkannan ohittaneen peruspuhelinmallit Suomessa viime vuonna, myynnissä jo aiemmin.

Mobiilidata kymmenkertaistuu

Vuoteen 2019 mennessä keskiverto älypuhelimen käyttäjä käyttää mobiilidataa kuukausittain lähes nelinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Kun sekä älypuhelinten määrä että niiden käyttämät datamäärät kasvavat, ennustetaan mobiiliverkkojen dataliikenteen kasvavan kymmenkertaiseksi vuodesta 2013 vuoteen 2019.

“Paineet mobiiliverkkojen kehitykseen syntyvät monesta eri suunnasta. Lisääntyvät M2M-laitteet ja video vaativat lisää kaistaa. Toisaalta yhä useampi hankkii uusia älypuhelimia, joissa on yhä tehokkaammat suorittimet ja niiden ansiosta yhä kehittyneempien sovellusten käyttäminen on mahdollista. Näin myös käyttäjät vaativat verkoilta enemmän”, Olli Sirkka sanoo.

Euroopassa kattava mobiililaajakaista

Vuonna 2019 LTE-verkot kattavat noin 80 prosenttia Euroopan väestöstä, mikä on noin 15 prosenttiyksikköä globaalia keskiarvoa enemmän.

Mobiililiikenteen uskotaan kasvavan yli kahdeksankertaiseksi Länsi-Euroopassa vuosien 2013-2019 välillä.

”Suomessa liikumme kehityksen kärjessä, kun nopeat LTE-mobiililaajakaistaverkot saavuttavat huomattavasti korkeamman väestöpeiton aikaisemmin. Suomalaiset operaattorit ovat sitoutuneet 95 prosentin kattamiseen Manner-Suomen väestöstä vuonna 2017 ja jopa 97-99 prosentin peittoon vuoteen 2019 mennessä”, kertoo Olli Sirkka.

Suomi-tietoa

Kiinteitä puhelinliittymiä oli vuonna 2012 16,5 prosentilla suomalaisista, vuonna 2019 vastaava luku on enää 10,9 prosenttia

Mobiililiittymien määrä kattoi vuonna 2012 175 prosenttia suomalaisista, vastaava luku vuonna 2019 on 190 prosenttia

Ericssonin koko Mobility Report -tutkimus ja Euroopan liite löytyvät osoitteesta: www.ericsson.com/ericsson-mobility-report

www.ericsson.com
www.ericsson.com/news
www.twitter.com/ericssonpress
www.facebook.com/ericsson
www.youtube.com/ericsson
www.twitter.com/ericsson_fi

Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjestää Moskovassa 30.10. suomalaisyritysten megatapahtuman, Finnish Business in Moscow. Tapahtumassa saat näkyvyyttä yrityksellesi, näköalapaikan Venäjän metropolin liiketoimintamahdollisuuksiin ja ainutlaatuisen tilaisuuden solmia kontakteja Moskovan ja Moskovan alueen bisneselämän vaikuttajiin ja päättäjiin. Lisätietoja tapahtumasta ja alustava ohjelma http://www.fbrussia.fi/fi/ohjelma.

BusinessOulu suunnittelee Oulusta lähtevän delegaation järjestämistä tapahtumaan, jonka jälkeen oululaisilla yrityksillä ja moskovalaisilla olisi mahdollisuus osallistua erikseen järjestettyyn verkostoitumistapahtumaan.

Kartoitamme nyt alustavaa kiinnostusta osallistua delegaatioon ja verkostoitumistapahtumaan. Mikäli kiinnostuneita löytyy tarpeeksi, on mahdollista, että osallistujille järjestyy pakettihinta tapahtumaan.

Ilmoita alustava kiinnostuksesi mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään elokuun loppuun mennessä. Alustava ilmoittautuminen ei ole sitova.

Hanna Mattila
Asiantuntija, markkinointi
hanna.mattila@businessoulu.com

Maria Melnikova
Koordinaattori, kansainväliset suhteet
maria.melnikova@businessoulu.com

Oululainen yritys Mediracer on julkistanut mittalaitteen diabeetikoilla yleistä kipua ja tunnottomuutta sekä lihasten toiminnan häiriötäkin aiheuttavan hermorappeumasairauden etenemisen seurantaan. Tämä sairaus (DPN) ilmenee Amerikkalaisen arvion mukaan jopa noin 60-70 prosentilla etenkin tyyppi 2 diabetesta sairastavilla, joita maailmassa on arviolta satoja miljoonia.

Yhtiön mukaan laitteen pääsy koekäyttöön Japanissa varmistuu heinäkuussa ja se otetaan koekäyttöön myös joissakin suomalaisissa sairaanhoidon yksiköissä tämän jälkeen.

"Japanin ja Suomen koekäyttötulosten jälkeen yhtiö pyrkii kansainväliseen kasvuun myös muualla maailmassa", kertoo liiketoiminnan kehitysjohtaja Yoko Keränen Mediraceristä.

Kyseessä on Mediracer NCS -rannekanavaoireyhtymän mittalaitteen uusi ominaisuus, jolla pystytään seuraamaan diabeettisen ääreishermorappeuman (Diabetic Peripheral Neuropathy, DPN) etenemistä diabeetikoilla. NCS -järjestelmä on kehitetty alun perin rannekanavaoireyhtymän tutkimiseen, joka sai Japanin markkinoita varten tarvittavan lopullisen sertifikaatin viime vuonna. Laitteella on Japanissa myös toimenpiteen korvauskoodi, joka takaa potilaalle 70 prosentin korvauksen hoitokuluista.

NCS -laitteen uusi DPN -ominaisuus on saavutettu korvaamalla liimattava pintaelektrodi uudella metallisilla kontaktipäillä varustetulla stimulointielektrodilla. Näin voidaan mitata syvemmällä olevien hermojen johtokykyä. Diabetespotilaalta mitataan suralis- ja radialishermojen eli pohjehermon ja värttinähermon johtumisnopeus ja -voimakkuus. Mittaustulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä hermojen toiminnasta ja kunnosta.

Potilas käy mittauksessa yleensä vuoden välein, jolloin saadaan lääkäreiden tueksi luotettavaa tietoa DPN -sairauden etenemisestä ja lisäksi voidaan tarkentaa hoito-ohjeita. Hermorappeuma ja huono verenkierto jaloissa voivat hoitamattomina aiheuttaa helposti tulehduksia. Mikäli tulehdus jalassa pahenee kuolioksi, joudutaan potilaan jalka amputoimaan.

"Laite kulkee salkussa ja on helppokäyttöinen. Samalla käyntikerralla voidaan tehdä sekä rannekanavaoireyhtymä tutkimus, että suralis- ja radialishermojen mittaus, mikäli diabetespotilaalla on siihen viittaavia oireita. Diabeetikoilla myös rannekanavaoireyhtymä on yleisempi kuin terveellä väestöllä. Tavallisesti näiden kahden sairauden mittaaminen vaatii kaksi erillistä käyntikertaa tai erikseen varatun pitemmän tutkimusajan", jatkaa Yoko Keränen Mediraceristä.

Diabetespotilaiden hermojen kuntoa voidaan tutkia kliinisellä tutkimuksella esimerkiksi koskettelemalla ihoa eri paksuisilla kuiduilla. Mediracer DPN-laitteella voidaan objektiivisesti mitata hermovasteita, josta saadaan numeeriset arvot. Jos vasteet ovat viitearvoja matalammat, on se osoitus hermorappeumasta, ja tätä voidaan tarvittaessa seurata säännöllisin väliajoin.

Suomessa ja UK:ssa Mediracer NCS -laitteita on käytössä yhteensä jo noin 100:ssä terveydenhuollon yksikössä.

Mediracer on oululainen yritys, jonka kehittämällä mittauslaitteella tutkitaan rannekanavaoireyhtymää (CTS) ja nyt myös diabetikoiden hermostosairautta (DPN) voidaan mitata luotettavasti paikallisessa terveyskeskuksessa ilman erikoissairaanhoidon käyntiä. Mittaustulos lähetetään internetin kautta erikoislääkärin lausuttavaksi. Diagnoosin tekeminen sinänsä ei muutu, sillä erikoislääkäri analysoi ja antaa etälausunnon potilaan oireiden, laboratorioarvojen ja lisäarvoa antavien hermojen mittaustuloksen perusteella.

Mediracer Oy valmistaa ja myy mittausteknologiaa kliinisen neurofysiologian alalle. Aiempi yrityksen nimi oli EMG Technologies Oy, joka oli spin off yritys 1980 luvulla perustetusta EMG Laboratoriot Oy:stä, jonka perustajat ja omistajat Veijo Lesonen ja Uolevi Tolonen kehittelivät alkuperäisen tuoteidean. Mediracer Oy on nykyisin osa oululaista Head-konsernia, joka omistaa useita yrityksiä sekä Oulun seudulla että maailmalla.

DPN: (suom.)

diabeettinen perifeerinen/ääreishermojen neuropatia (neuropatia suom. hermon toiminnan vaurio/hermon rappeutuminen)

Lisätietoja:

Mrs. Yoko Keränen

Chief Business Development Officer

Mediracer Ltd.

Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu, FINLAND

office. +358458992626

yoko.keranen @ mediracer.com

http://www.mediracer.com

Media:

http://www.goodnewsfinland.fi/arkisto/uutiset/mediracer-pyrkii-japanin-kautta-globaaleille-markkinoille/

Elektrobit suunnittelee avaavansa autoteollisuuden ohjelmistoihin keskittyvän tuotekehitysyksikön Ouluun.

Yhtiön mukaan uusi kehitysyksikkö työllistää arviolta 40 ohjelmistosuunnittelijaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Yksikössä keskitytään autoteollisuuden sulautettujen ohjelmistojen kehitykseen.

Toimipiste sijoitetaan Oulun Teknologiakylään, missä myös EB:n Wireless-liiketoimintayksikkö sijaitsee.

Yhtiön mukaan Elektrobitin Automotive-liiketoimintasegmentti on kasvanut tasaisesti viime vuosien ajan, ja tällä hetkellä sillä on yli 1100 työntekijää Saksassa, Ranskassa, Itävallassa, Romaniassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa.

"Toiminnan laajentaminen Ouluun antaa lisää mahdollisuuksia ohjelmistojen kehittämiseksi tarvittavan henkilöstön määrän kasvattamiselle nykyisiä ja tulevia tarpeita varten", tiedotteessa mainitaan.

"Osaavan työvoimansa ansiosta Oulu on meille ihanteellinen paikka ohjelmistojen kehitystoiminnalle", sanoo EB:n Automotive-liiketoimintasegmentin johtaja Alexander Kocher.

"Autoteollisuuden ohjelmistojen markkinat kasvavat ja olemme varmoja siitä, että markkinat voivat hyötyä pitkäaikaisesta kokemuksestamme langattomien teknologioiden parissa", sanoo EB:n Wireless-liiketoimintasegmentin johtaja Hannu Huttunen.

-Kaleva 15.8.2014

Innovatiiviset kaupungit –ohjelman rahoituksen muuttuminen epävarmaksi on kova isku kaupunkien kehitystyölle. Valtio on leikkaamassa merkittävästi INKA-ohjelman rahoitusta ensi vuoden talousarviossa.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen ja Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen mukaan valtio toimii epäjohdonmukaisesti, kun se ensin käynnistää kaupunkien kanssa kehittämishankkeita, mutta vetäytyy äkillisesti niistä. – ”Kaupungit ovat sitoutuneet yhteistyöhön valtion kanssa Inka-ohjelmassa ja varautuneet pitkäjänteiseen kehitystyöhön uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Ohjelma on tänä vuonna käynnistynyt ja ensimmäisiä hankkeita valmisteltu suurella sydämellä ja laajalla yhteistyöllä yritysten, yliopistojen ja kaupunkien kesken. Jo nyt on nähtävissä, että tarpeita on paljon enemmän kuin Inkaan varatut rahat mahdollistavat. Jos määrärahoja leikataan jo toisena toimintavuonna, monet pitkälle valmistellut yhteistyöt ja hankkeet voivat kariutua ja niiden eteen kaupungeissa tehty työ valuu hukkaan.”

INKA:ssa kehitetään aineettomaan arvon jalostukseen, biotalouteen, cleantechiin, digitalouteen ja terveyteen ja hyvinvointipalveluihin liittyviä innovaatioita, jotka ovat valtioneuvoston hyväksymien kasvustrategioiden ydintä. Rahoituksen turvaaminen näille ohjelmille on ensiarvoisen tärkeää ohjelmien onnistumiselle. INKA:n tavoitteena on kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatioympäristöjen luominen suuriin kaupunkikeskuksiin. Tällä on ratkaiseva merkitys koko Suomen tulevalle talouskasvulle.

ICT-alan rakennemuutos on koetellut erityisesti Tampereen ja Oulun kaupunkiseutuja. INKA-hankkeilla on huomattava merkitys nyt vaikeuksissa oleva ICT-alan työllisyyteen. - Valtion rahoja kannattaisi kohdistaa uusien työpaikkojen syntymiseen työttömyyskorvausten sijaan, toteavat pormestari Ikonen ja kaupunginjohtaja Pennanen.

Lisätietoja:

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampereen kaupunki, puh. 040 800 4362

Konsernijohtaja Kari Kankaala, Tampereen kaupunki puh. 050351 3020

Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki, puh. 044 703 1110

Johtaja Juha Ala-Mursula Business Oulu (Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitos), puh. 040 559 7020

Athos-Säätiön kiinteistöt lämmitetään jatkossa vähäpäästöisemmin, kun säätiö ja energiateknologiayritys GASEK toteuttavat sen Lammilla sijaitsevaan lämpökeskukseen uuden puukaasutinlaitoksen tuottamaan aluelämpöä yli 20 rakennukselle, yhteispinta-alaltaan noin 20 000 m2. Siirtyminen öljystä hakkeeseen vähentää vuotuisesti hyvin merkittävästi lämmityskustannuksia ja päästökuormitusta luontoon.

Athos-Säätiö eli viralliselta nimeltään Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö vaikuttaa Lammilla. Se osti hieman runsas vuosi sitten suuren kehitysvammaisten kuntoutuskeskuksena palvelleen kiinteistön maa-alueineen. Athos-Säätiö toimii Suomen ortodoksisen kirkon sisällä, mutta sen juuret ulottuvat kauas Pohjois-Kreikkaan, Halkidikin niemimaalla sijaitsevalle Pyhälle Vuorelle, Athokselle, joka on eräänlainen ortodoksisen maailman hengellinen keskus. Säätiö pyrkii tekemään Athosvuorta ja sen kilvoittelijoita tunnetuksi mm. kurssein, seminaarein ja näyttelyin. Säätiön tavoitteena on, että sen alueelle syntyisi myös luostariyhteisö, jonka yhteydessä maallikotkin voisivat asua. Athos-Säätiön Luostarikeskukseen suunnitellaan myös vanhusten palvelutaloja ja muuta vastaavaa sosiaalista toimintaa palvelemaan erityisesti ortodoksivanhusten tarpeita. Käytännössä kaikki säätiön työt tehdään talkoovoimin. Alueella voi vierailla vapaasti vierailla päivittäin.

Innovatiivinen ja ympäristöystävällinen ratkaisu

Athos-Säätiön tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kiinteistöhuoltoon sekä kehittyä kaikilta osin mahdollisimman omavaraiseksi.

- Haluamme yhdistää Ortodoksisen kirkon vuosisataisen ja muuttumattoman perinteen tämän päivän edistyksellisimmän teknologian kanssa luontoa kunnioittavassa hengessä. Uskomme, että paikastamme muodostuu omaperäinen ja virkkeellinen yhteisö, jolla on monen tasoista tarjottavaa hyvin erilaisille ihmisille, Athos-Säätiön toiminnanjohtaja Hannu Pöyhönen toteaa.

Öljykattila muutetaan käyttämään uusiutuvaa energiaa - puukaasua

GASEKin kaasutusteknologialla voidaan korvata polttoöljy puuhakkeella höyry- ja lämpökattiloiden polttoaineena. Metsähaketta kaasuksi muuttava innovaatio tuo teollisuudessa prosessihöyryä käyttäville jopa puolen miljoonan euron vuotuiset säästöt jokaista kattilan megawattikapasiteettia kohden.
– Toimitamme Athos-Säätiön Luostarikeskukselle uusimman version GASEK RETROFIT –ratkaisustamme avaimet käteen -periaatteella. Toimituksemme kattaa tämän lisäksi hakekuivurin, aluelämpöverkon automaation päivityksen, sekä hakevaraston sähköautomaation. Athoksen kohde Lammilla on erinomainen uusiutuvan energian teknologian käyttöön ja hyvä referenssi myös uusia asiakkuuksia ajatellen, kertoo GASEK:in toimitusjohtaja Kauko Väinämö.

Lisätietoja:

• GASEK Oy, Kauko Väinämö, toimitusjohtaja, 040 157 5159, kauko.vainamo@gasek.fi
• Athos-Säätiö, kiinteistövastaava Pertti Juntunen, 044 350 2092, pertti.juntunen@athossaatio.fi

Athos-Säätiö on perustettu vuonna 2012. Sen tarkoituksena on tehdä maassamme tunnetuksi Ortodoksisen kirkon tunnetuinta luostarikeskusta, Kreikassa sijaitsevaa Athosvuorta, ja luoda edellykset uuden luostariyhdyskunnan synnylle alueellaan. Lisätietoja: www.athossaatio.fi

GASEK on suomalainen vuonna 2008 perustettu energiateknologiayritys. Yritys kehittää ja valmistaa puun kaasuttamiseen perustuvia ratkaisuja lämmön- ja höyryn tuotantoon. Lisätietoja: www.gasek.fi